”Ei auta jäädä tuleen makaamaan”, kuuluu tuttu neuvo. Se on käynyt mielessä seuratessa taas politiikkaa. Hallituksen viimeisestä budjettiriihestä jäi vaikutelma, että nyt lasketellaan kauden loppuun odotellen kasvua, investointeja ja sitä, että kasvu muuttuisi aikanaan työpaikoiksi.
Riihi oli aika yllätyksetön. Hallitus kertoi tekevänsä lähes miljardin uusia säästöjä, mutta unohti sanoa käyttävänsä samalla yli miljardin veronalennuksiin. Kun mukaan lasketaan uudet menot, kokonaisuus heikentää julkista taloutta. Nettosopeutus on siis bluffia. Ja kun hallitus on vuosia toitottanut, mitä tavallisten suomalaisten pitää kestää ja seuraavan hallituksen talouden suhteen tehdä, olisi ollut kohtuullista odottaa, ettei se viimeisessä budjetissaan ainakaan tekisi tilannetta entistä vaikeammaksi.
SDP:n mielestä fiksuinta olisi perua ensin hallituksen omat, julkista taloutta heikentävät päätökset. Niitä löytyy noin 1,5 miljardin edestä, kun mukaan luetaan esimerkiksi yhteisöveroale, alkoholin etämyynnin verovälttely ja hankintalain vuoksi uhkaava satojen miljoonien lasku.
Eniten olisin silti kaivannut päätöksiä, joilla orastava kasvu kääntyisi työpaikoiksi. Samaan aikaan kun pääministeri julistaa Suomen olevan nyt jaloillaan, työttömyys on yhä Euroopan korkeimpia ja pitkäaikaistyöttömiä on enemmän kuin 1990-luvun laman aikana. Hallituskaudella työllisten määrä on vähentynyt noin 70 000:lla.
Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeampaa työmarkkinoille palaamisesta tulee. Silti riihestä ei saatu uusia apuja heikentyneeseen tilanteeseen.
Keinoja olisi: työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palauttaminen, ALV-velvollisuuden alarajan nostaminen sekä määräaikainen kannustin mikroyrityksille ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Ei summamutikassa, vaan kohdennetusti ja työllistäen.
Työttömyys haastaa kuntiakin. Vastuu työllisyyspalveluista painaa, mutta keinot ovat rajalliset. Voimme silti tehdä kaikkemme, jotta työpaikoille olisi hyvät puitteet ja koulutus kirittäisi uusia osaajia. Myös esimerkiksi valtatie 25:n ja junayhteyksien kehittäminen vaikuttavat kokonaisuuteen.
BKT:ta olennaisempaa suomalaisille on se, miltä arjessa näyttää. Nyt ei auta odottaa tai jäädä tuleen makaamaan.
Kirjoitus julkaistu Aamupostissa 4.9.2026