Tarinani

Uskon, että politiikka on parhaimmillaan kun sitä tehdään esimerkillä johtaen, pienetkin murheet huomioiden ja yhdessä työskennellen. Ihmiset ja heidän arkensa on kaiken lähtökohta. Olen halunnut kertoa siksi avoimesti myös siitä, kuka olen politiikan kulisseissa: mikä minun tarinani on.

Vuodet ovat muovanneet sitä, millaisena näen maailman, millaisin arvoin toimin ja ennen kaikkea sitä, minkä asetan jonkin muun edelle. En sano, että kasvoin huonoissa oloissa tai varattomassa perheessä, sillä se ei pidä paikkaansa. Suomalainen hyvinvointivaltio on kuitenkin näytellyt suurta roolia elämäni varrella ja on ehkä juuri siksi minulle niin tärkeä. Uskon osaavani asettua heikomman puolelle ymmärtäen, ettei onneaan tai terveyttään voi aina itse valita.

Rikkinäinen mieli

Nuoruusvuosiani leimasi kamppailu syömishäiriön ja masennuksen kanssa. Näin terapian, elin laitoshoidossa ja olin yksin. Aika oli vaikeaa minulle, mutta vielä raskaampaa se oli läheisilleni. Kun yksi perheestä sairastuu, vaikuttaa se myös muihin ympärillä. 

Sairastumisen jälkeen tie normaalimpaan oli pitkä ja kivinen, mutta opetti katsomaan maailmaa uusin silmin. Nyt tiedän, että elämä ei kohtele aina tasapuolisesti tai reilusti. Ymmärrän paitsi yhteiskunnan tukiverkkojen tärkeyden, myös sen, kuinka monia sellaisia ääniä Suomessa on, jotka eivät yhä tänäkään päivänä tule kuulluksi. Jos kukaan ei olisi aikanaan kuullut äänetöntä huutoani kun apua todella tarvitsin, olisi tarinani toisenlainen.

Elämänlanka syttyi jälleen – ensiaskeleet edunvalvonnan parissa

Sairauteni vuoksi vietin pitkän ajan osastohoidossa ja sairaalakoulussa. Olin siksi hyvin innoissani kun peruskoulun jälkeen pääsin opiskelemaan ammattiin. Niinkin tavallinen asia kuin opiskelupaikka voi monesta tuntua itsestään selvältä. Minulle ja monelle muulle se ei tuonakaan vuonna ollut. Tällä matkalla löysin opiskelijakunta- ja tutortoiminnan. Tempauduin mukaan ensin yhteisön ja ihmisten vuoksi, mutta pian innostuin myös yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Opiskelijoiden toimeentulo, nuorten jaksaminen ja koulutuksen laatu. Näihin halusin vaikuttaa opintiellä – ja olen pyrkinyt tekemään niin aina sen jälkeenkin. Tieni jatkui Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:hyn sen varapuheenjohtajaksi saakka. 

Aktiivisuus järjestömaailmassa ajoi eteenpäin ja löysin pian poliittisen kotini Demarinuorista sekä SDP:stä. Koin solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden ja inhimillisen otteen politiikassa tärkeäksi. Oman kädenjäljen näkeminen motivoi ja loi uskoa siihen, että maailmaa voi todella muuttaa. Päätin lähteä kuntavaaleissa 2017 ehdolle ja nuorten yhteisen työn voimin nousin lopulta kaupunginvaltuuston kuopukseksi ja myöhemmin myös sen puheenjohtajaksi.

Samalla jatkoin opintojani. Valmistuin vuonna 2020 tradenomiksi (HSO) Haaga-Heliasta. Olen lisäksi tehnyt avoimessa yliopistossa hallintotieteitä.

Töitäkin on tullut tehtyä

Ensimmäisen ammattini myötä olen viettänyt useampia vuosia ravintola-alalla. Välissä pääsin SAKKI ry:hyn ensin projektisihteeriksi ja sittemmin sosiaalipoliittiseksi asiantuntijaksi. Myöhemmin tieni vei tradenomiopintojen kautta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:hon – työmarkkinakentän näköalapaikalle. Vaikka elämä on vienyt eteenpäin, olen valtavan ylpeä edelleen ravintola-alan taustastani. Vielä ennen eduskuntavaaleja keikkailinkin alalla tarjoilijana.

Politiikka on minulle tapa muuttaa maailmaa, väline yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kasvava eriarvoisuus, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, työttömyys, syrjäytyminen ja globaali maailmantilanne. Nämä kaikki haasteet varjostavat tulevaisuutta niin globaalisti kuin kansakuntamme tasolla. Ongelmiin on harvoin helppoja tai mustavalkoisia ratkaisuja. En kuitenkaan pelkää vastuuta vaan haluan tarttua siihen.