Kaksi vuotta ja reilut sata päivää. Niin kauan Orpon-Purran hallitus on ollut vallassa. Luvattu on paljon ja puhuttu vielä enemmän. Mutta mitä on jäänyt käteen? Asunnottomuus on kasvanut ensimmäistä kertaa […]
Nuoriso on kuulemma aina pilalla. Laiskoja. Pukeutuu väärin. Tykkää vääristä asioista. Valittaa. Ei mee duuniin ja tee töitä. Oletteko koskaan yrittäneet päästä töihin ilman kokemusta, jos kukaan ei anna edes
Yhteiskunnallisessa keskustelussa kuuluu yhä useammin ääniä, jotka haluaisivat palauttaa amiksen duunarikouluksi, josta ei ole asiaa jatko-opintoihin. Näin estettäisi sosiaalinen liikkuvuus ja tukittaisi koulutuspolut.
Samaan aikaan oppimistulokset eriytyvät ja koulutus kasaantuu jo valmiiksi yhä harvemmille. Jos ammatillisessa koulutuksessa ei tueta esimerkiksi lukemista ja kirjoittamista, vaikeutetaan nuorten mahdollisuuksia paitsi työelämässä myös kansalaisina.
Kampaaja, maalari ja sähköasentaja tarvitsevat yhtä lailla kielellisiä ja yhteiskunnallisia taitoja kuin kuka tahansa muukin tarvitsee toimiakseen arjessa.
SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto muistuttaa Suomen maavertailusta iloitsevaa pääministeriä siitä, että ensimmäinen YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta. – Juhlapuheista huolimatta Orpon hallitus on pahentanut
Hallituksen päätös siirtää opiskelijat yleisestä asumistuesta takaisin opintotuen asumislisän piiriin on hyökkäys opiskelijoiden jo valmiiksi heikkoa toimeentuloa vastaan. Vuokralla asuvan opiskelijan suurin mahdollinen yleinen asumistuki on nyt ollut 394 euroa
Kevään tullen katukuva muuttuu aina: loskassa tarpominen vaihtuu vauhdikkaaseen liikkumiseen – kävellen, juosten, pyöräillen ja yhä useammin myös sähköpotkulaudoilla, joilla huristellaan välillä aika kovaa kyytiä. Mikroliikkumisella tarkoitetaan sähköpotkulautojen lisäksi myös
SDP:n kansanedustajat Pinja Perholehto ja Lotta Hamari ovat pitäneet ei-kaupallisen sijaissynnyttämisen sallimista esillä läpi vaalikauden. Heidän keväällä 2024 jättämäänsä kirjalliseen kysymykseen (KK 243/2024 vp) ministeri Kaisa Juuso vastasi täystyrmäyksellä. Nyt
Sote-uudistuksen tavoitteena oli parantaa palveluiden saatavuutta ja lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä – ei synnyttää reviiririitoja. Moni kuitenkin kokee, että ihminen, palvelu ja sen mahdollistava ammattilainen jäävät liian usein hallintopuheen
Viime päivinä harvinaisen selväksi on käynyt vähintään yksi asia: hallitus pelkää äänestäjia niin paljon, että se pimitää tietoa seuraavista leikkauksistaan. Kuntien valtionosuusuudistuksen lykkääminen herätti jo aiemmin epäilyksia vaalitaktikoinnista, mutta nyt
Lähestyvä vuodenvaihde tarkoittaa monille uuden vuoden lupausten sijaan entistä suurempaa huolta sairastamisen kustannuksista. Terveydenhuollon, lääkkeiden ja matkojen maksukatot nollaantuvat tammikuussa, mikä iskee etenkin monisairaiden lompakkoon. Samaan aikaan voimaan astuu uusi