Keski-Uudenmaan hyvinvointialue kattaa kuusi kuntaa ja lähes 200 000 asukasta. Silti alueelta puuttuu kriittinen palvelu: oma turvakoti. Tilanne asettaa väkivaltaa ja sen uhkaa kokevat asukkaamme eriarvoiseen asemaan.
Tällä hetkellä lähisuhdeväkivaltaa pakeneva keskiuusimaalainen joutuu hakeutumaan turvaan lähialueille tai jopa kauemmas. Kriisityössä välimatka on merkittävä tekijä. Kun ihminen on kriisissä ja joutuu jättämään kotinsa pelon vuoksi, kynnys hakea apua on jo valmiiksi valtava.
Oman turvakodin puute aiheuttaa useita ongelmia. Mitä kauempana apu on, sitä todennäköisemmin uhri jää vaaralliseen kotiin. Erityisesti lapsiperheille siirtyminen toiselle paikkakunnalle on traumaattista, kun koulu- ja kaverisuhteet katkeavat kriisin keskellä. Turvakotijakson jälkeinen tuki ja asioiden hoitaminen omalla hyvinvointialueella vaikeutuvat, kun alkuperäinen kontakti on luotu muualle.
Lähisuhdeväkivalta ei katso asuinpaikkaa. On naiivia ajatella, etteikö Keski-Uudellamaalla olisi tarvetta turvakotipaikoille. Nykyinen malli, jossa luotetaan naapurialueiden kapasiteettiin, on riskialtis. Turvakodit ovat toistuvasti täynnä ja pahimmillaan apua tarvitseva joutuu jonottamaan. Avun tulisi olla saatavilla nopeasti ja kohtuullisen matkan päässä, sillä kriisitilanteessa turvakodin saavutettavuus voi olla kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys.
Keusoten strategisena tavoitteena on edistää asukkaidensa turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen ja sen ehkäisy vaativat konkreettisia tekoja ja resursseja. Turvakoti ei ole vain ”majoitusyksikkö”, vaan se on asiantuntijayhteisö, joka tarjoaa psykososiaalista tukea, oikeudellista neuvontaa ja turvaa elämän vaikeimmassa hetkessä.
Investointi omaan turvakotiin alueella maksaisi itsensä takaisin niin inhimillisen kärsimyksen vähentymisenä kuin pitkäaikaisen erikoissairaanhoidon sekä lastensuojelun kustannuksien alentumiseen. On kysyttävä, kuinka kauan me voimme odottaa, ennen kuin jotain peruuttamatonta tapahtuu vain siksi, ettei turvapaikkaa löytynyt läheltä?
Suomessa on surmattu jo yhdeksän naista tänä vuonna. Jokainen tapaus muistuttaa karulla tavalla siitä, että lähisuhdeväkivalta on Suomessa vakava ja ajankohtainen yhteiskunnallinen ongelma, johon on puututtava. Meidän on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella löydettävä yhdessä ratkaisu siihen, ettei asuinpaikka määritä sitä, saako lähisuhdeväkivaltaa kokeva ihminen turvaa vai ei. Kyse on ihmishengistä.
Pinja Perholehto, kansanedustaja (sd.), Hyvinkää
Pihla Keto-Huovinen, kansanedustaja (kok.), Mäntsälä
Julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä 28.4.2026