Moni muistaa varmasti Hukkajoen raakkutuhon. Taannoin selvisi, että Google on kaatanut Muhoksella ja Kajaanissa yli 500 hehtaaria metsää datakeskushankkeidensa tieltä, vaikka hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnit ovat kesken.
Tapaukset ovat erilaisia, mutta herättävät saman kysymyksen: miksi ympäristövahinkoja ei onnistuta estämään ennen kuin ne tapahtuvat?
SDP esitti Googlen Suomen johdon kutsumista eduskunnan ympäristö- ja talousvaliokuntien yhteiseen kuulemiseen. Hallituspuolueet eivät pitäneet kuulemista tarpeellisena. Sen sijaan ympäristövaliokunta päätti järjestää yleisen kuulemisen datakeskusten ympäristösääntelystä.
Yleisempikin kuuleminen on toki tarpeellinen, mutta ei vastaa kysymykseen siitä, mitä Google on Muhoksella ja Kajaanissa tehnyt ja miksi. Valiokuntakuuleminen ei olisi ollut oikeudenkäynti, vaan aivan tavanomainen tapa hankkia tietoa päätöksenteon tueksi.
Googlen on annettava tapahtumista perusteellinen julkinen selvitys. Samalla hallituksen on arvioitava, miten ympäristövalvontaa ja lainsäädäntöä vahvistetaan, jotta vastaavat tilanteet voidaan tulevaisuudessa estää.
Erityisesti on selvitettävä, miten YVA-menettelyn aikana voidaan estää peruuttamattomat luontovahingot ja onko viranomaisilla riittävät mahdollisuudet puuttua niihin ajoissa.
Suomi tarvitsee investointeja. Mutta investointien houkutteleminen ei voi tarkoittaa sitä, että ympäristövastuusta tingitään. Maailman suurimmilla teknologiayhtiöillä pitää olla vähintään yhtä suuri vastuu noudattaa yhteisiä pelisääntöjä kuin kaikilla muillakin.
Ympäristölainsäädännön tarkoitus on estää vahinkoja, ei vain selvittää jälkikäteen, kuka niistä oli vastuussa.
Teksti julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 17.10.2026
