Jos Suomen tulevaisuutta arvioisi lasten innon perusteella, ei olisi syytä huoleen. Näin ajattelin, kun kävimme kaupunginhallituksen kanssa Hämeen Yrityskylässä. Vuosittain noin 10 000 lasta ja nuorta harjoittelee siellä mm. työsopimusten tekemistä, arjen budjetointia sekä työntekijän ja yrittäjän rooleja.
Moni nuori on kiinnostunut yrittäjyydestä. Mutta millaiseen talous- ja työllisyystilanteeseen he aikanaan astuvat?
VM:n tuottavuuslautakunnan mukaan Suomen yrityssektorin työn tuottavuus oli viime vuonna lähes samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä. Euroalueella kasvua on kertynyt yli 10, Yhdysvalloissa yli 30 prosenttia. Me siis jumahdimme Nokia-aikaan.
Osalla yrityksistä menee hyvin, mutta monen uusmaalaisen pienyrittäjän arki on kaukana menestystarinasta. Kun ihmiset tinkivät menoistaan, se tuntuu nopeasti paikallisen kampaajan, kahvilan tai ravintolan kassassa. Pienyrittäjä voi tehdä pitkää päivää epävarmoilla tuloilla, eikä hänen todellisuutensa ole sama kuin suuren työnantajayrityksen.
Siksi yritysten menestyksestä puhuttaessa on puhuttava myös tavallisten ihmisten toimeentulosta. Miten siis saisimme sekä parempaa työelämää että uusia työpaikkoja?
Ensinnäkin seuraavalla vaalikaudella on vihdoin remontoitava yritystuet. Vuosikaudet on puhuttu vanhoja rakenteita säilyttävien tukien karsimisesta, kuten ekonomistitkin ovat vaatineet. Rahaa on suunnattava uuteen kasvuun, tutkimukseen ja osaamiseen, ei vanhojen asemien pönkittämiseen.
Toiseksi kotimainen kysyntä liikkeelle. Työttömyyden vähentäminen ja ostovoiman vahvistaminen ovat myös pienyrittäjän etu. Yhden ihmisen ostovoima on toisen työtä ja toimeentuloa.
Kolmanneksi pienyritysten kasvua on kirittävä helpottamalla julkisiin hankintoihin osallistumista ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Olemme ehdottaneet jälkimmäiseen määräaikaista verohelpotusta.
Kasvun ei tarvitse tarkoittaa vain huipputeknologiaa, kuten Ouraa tai satelliittiyhtiö ICEYE:tä. Marko Junkkarin tuore Pääomasijoittajat-kirja tutustutti minut esimerkiksi kahden kaveruksen Porvoossa perustamaan kiinteistönhuoltoyritykseen. Siitä on kasvanut yhdeksässä maassa toimiva PHM Group, joka työllistää 17 000 ihmistä ja tekee yli miljardin euron vuotuista liikevaihtoa.
Melkoinen kasvutarina, jollaisia kaipaamme lisää. Suomi tarvitsee uusia menestyviä yrityksiä, mutta myös kasvua, joka luo hyvää työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia mahdollisimman monelle. Parhaimmillaan ne kulkevat käsi kädessä.
Kirjoitus julkaistu Aamupostissa 29.10.2026