Kun sote jää pysyvästi pois Hyvinkään kontolta ja siirrymme kohti niin kutsuttua elinvoimakuntaa, joudutaan yhä enemmän pohtimaan mikä kunnan tehtävä ja identiteetti on, sekä mistä kaikesta sen elinvoima rakentuu. Tulemme käymään yhä kovempaa kilpailua lähikuntien kanssa siitä, kuka menestyy ja kuka kuihtuu.
Olen pitkän pohdinnan jälkeen päätynyt kannattamaan Renton monitoimihallia. Ennen muuta kahdesta syystä, joita pyrin avaamaan tässä kirjoituksessani samalla kun otan osaltani kantaa joihinkin kysymyksiin ja väitteisiin, joita julkisuudessa on viime päivinä hankkeeseen liittyen esitetty.
Mitä hyötyä Renton hallista olisi?
- Oma päätökseni pohjautuu ennen muuta ajatukseen siitä, että on tärkeää saada Kipinän nuorille hyvät liikuntatilat ja toisaalta vahvistaa kaupungin elinvoimaa. Monitoimihalli tarjoaa erityisesti jälkimmäisen osalta sellaisia edellytyksiä, joihin kaupunki ei omana investointina kohtuullisten kulujen puitteissa pystyisi.
- Oman liikuntahallin ja monitoimihallin kustannusvertailussa käytettyjen laskelmien puitteissa kaupungin omaan halliin tulisi tiloja vain puolet Renton monitoimihalliin verrattuna. Siis kaksi liikuntasalia ja kuntosali, kun taas jälkimmäiseen toiseen kolme liikuntasalia ja kuntosali sekä kaksiosainen juoksurata. Rentolle siirtyisi myös musiikkiopisto, joka saisi siis vihdoin uudet tilat.
- Suurin ero näiden kahden välillä on kuitenkin tapahtumien mahdollistaminen.Tiloissa olisi mahdollista järjestää esimerkiksi kulttuuritapahtumia aivan erilaisissa puitteissa kuin vaikkapa Hyvinkääsalissa.
Mitä tapahtuu seuroille? Onko niillä enää varaa toimia?
- Ymmärrän hyvin huolen liikuntasalin markkinaehtoisista tuntihinnoista. Yhtäältä näen, ettei monitoimihallin ensisijainen tehtävä olisi toimia kaikkien seurojen liikuntapaikkana – eikä se olisi edes tarjolla olevien tuntien puitteissa mahdollista. Hyvinkäällä pysyisi jatkossakin myös esimerkiksi Wanha Areena ja Martinhalli, joissa toimintaa voi myös jatkaa.
- Mikäli seurojen siirtymistä monitoimihallille haluttaisi kuitenkin tukea laajemmin, voisi kaupunki esimerkiksi subventoida suurempia tuntihintoja kasvattamalla seurojen avustuksia. Monitoimihallin vuokrat tuottavat Hyvinkään kaupungille tuottoa, joten pottia voisi sieltä “korvamerkitä”. Tarkastelen haastetta ennemmin etsimällä siihen ratkaisuja kuin torppaamalla koko hanketta.
Haluaako Hyvinkään kaupunki sitoutua hankkeeseen, jonka kustannuksia ei ole sovittu kuin 8 vuodelle eteenpäin?
- Vuokrasopimus on 8 vuoden määräaikainen, jonka jälkeen valtuustolla on mahdollisuus käyttää 4 vuoden optiokausi. Mikäli valtuusto ei halua käyttää optiota ja jatkaa sopimusta, on sillä oikeus vuokrata liikuntasalin yhtä lohkoa klo 8-16 välisenä aikana toistaiseksi. Hinta tälle mahdolliselle vuokraukselle on todettu sopimuksessa (voimassa oleva listahinta korotettuna 5 %:lla), joten kustannuksista on sovittu varaten myös eteenpäin.
- Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että mikäli sopimuskautta ei haluta jatkaa, on koululiikunta turvattuna niin kauan kunnes sille löydetty uusi sijainti. Jos kaupunki siis toteaisi, ettei Rentto ollut viisas veto, voisi se päättää 7 vuoden jälkeen olla käyttämättä optiota ja lähteä kartoittamaan, miten lukiolaisten liikuntatilat järjestetään.
Onko ideologisesti oikein vuokrata kunnan peruspalveluihin kiinteistöjä markkinoilta?
- Kunnan perustehtävä ei ole omistaa seiniä tai kiinteistöjä. Yksityiseltä vuokraaminen tarkoittaa tässä tapauksessa yhtäältä myös sitä, että Hyvinkäällä ei ole vastuuta huolehtia kiinteistöstä nyt tai tulevina vuosikymmeninä. Rentto vastaa esimerkiksi mahdollisista korjaustoimenpiteistä ja kiinteistön ylläpidosta sekä kiinteistön kunnostuksesta aikanaan, kun sen käyttöikä lähestyy loppuaan.
- Nähdäkseni tässä tapauksessa on myös hyvinkääläisten etu, että kotimainen ja paikallinen toimija haluaa rakentaa ja investoida kaupunkiimme. Investoinnin kokonaissumma on arviolta yli 40 milj. euroa, jossa Hyvinkään osuus ei ole suurin, eikä Rentto investoi yksin vaan hakee sijoittajia.
Millaisia riskejä hankkeeseen liittyy?
- Kuten kaikkiin hankkeisiin, myös monitoimihalliin liittyy varmasti riskejä. Mielestäni suurimmat haasteet liittyvät pysäköintipaikkojen riittävyyteen, mutta ratkaisuja siihen tullaan etsimään osaltaan kaupunkikeskustan kehittämisen “master plan” -valmistelussa. Kustannusten osalta riskejä ovat mm. raaka-aineiden hintojen nousu sekä korkeahkoksi asetettu käyttöastetavoite. Lopun viimein riskin monitoimihallin kannattavuudesta tai kannattamattomuudesta kantaa kuitenkin Rentto.