Kuntien syvenevä ahdinko pysäytettävä

Suomi palautuu poikkeusoloista vauhdilla kohti normaalimpaa arkea. Yhteiskunnan asteittaisesta avaamisesta huolimatta koronavirusta ei kuitenkaan ole lyöty lopullisesti. Tartuntojen määrä kohoaa uhkaavasti muun muassa Yhdysvalloissa ja Intiassa. Osassa viruksen runtelemista maista on hetkellisen hyvän tilanteen jälkeen jouduttu ottamaan uudelleen käyttöön jo poistettuja rajoitustoimia.

Vaikka niin sanotun toisen aallon tuleminen Suomeen ei ole itsestäänselvyys, olisi valmius reagoida siihen vahvempi kuin keväällä: testauskapasiteetti on moninkertainen, suojausvälineitä on runsaammin ja sairaanhoitopiirit ovat valmiimpia toimimaan. Lisäksi virukseen tehoava rokote ja sen jäljittämiseen tähtäävä sovellus ovat valmisteilla.

Valtion toimijat, ennen kaikkea Suomen hallitus, on saanut kriisin hoidosta runsaasti positiivista huomiota ja kiitosta – eikä missään nimessä syyttä. Siinä missä yleinen keskustelu koronatoimista ja epidemian hoidosta on keskittynyt valtiotason politiikkaan, ovat kunnat jääneet merkittävästi vähemmälle huomiolle.

Kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat keskeisiä toimijoita koronavirusta torjuttaessa, eikä niiden sivuuttaminen julkissa keskustelussa ole siksi ongelmatonta. Huomattava itsehallinto, vastuu ja toimeenpanovalta tekevät kunnista paikallisia toimijoita, joiden toimet esimerkiksi tartuntaketjujen jäljitykseen ja palvelujen järjestämiseen liittyen ovat olleet ratkaisevia. Se, että Suomessa on onnistuttu koronan torjunnassa näin hyvin, ei ole vain hallituksen vaan myös paikallisten toimijoiden ansiota.

Paikallistasolla on tehty elintärkeää työtä kriisin hoitamiseksi. Samaan aikaan jo valmiiksi ahtaalla olleiden kuntien talous on kokenut kovia kolauksia kun epidemian hoito ja rajoitustoimenpiteet ovat sekä kasvattaneet menoja että aiheuttaneet merkittäviä tulojen menetyksiä.

Kuntien peruspalveluiden turvaaminen edellyttää merkittävää lisärahoitusta ja siksi vuoden neljännen lisätalousarvion kuntapaketti tuli enemmän kuin tarpeeseen. Kaikkia koronakriisin vaikutuksia ei tiedetä vielä, joten jää edelleen silti nähtäväksi, millaiselta pohjalta kunnat lopulta lähtevät syksyn talousarviovalmisteluihin.

Koronaviruksen lisäksi kuntatalous saa osakseen painetta myös maan hallitukselta. On hankalaa ratkaista yhtälö, jossa tarve supistaa menoja ja laajentaa tulopohjaa on kasvanut, mutta suurista tulevaisuusinvestoinneista, kuten oppivelvollisuusiän pidentämisestä, ei silti ole syytä luopua.

Vaikka isojen uudistusten kustannuksista on tässä vaiheessa vain arvioita, lopulliset summat tulevat olemaan joka tapauksessa merkittäviä. Kuntien näkökulmasta yksi on siis varmaa: mikäli valtio ei turvaa riittävää rahoituspohjaa, edellytyksiä hyvien tavoitteiden toteuttamiseen ei yksinkertaisesti ole.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top