Pidän Demarinuorten puheenjohtajakampanjassani esillä sitä, kuinka minusta myös Demarinuorten tulisi tehdä nykyistä vahvemmin tulevaisuuspolitiikkaa. En tarkoita tällä vain niin kutsuttuja tulevaisuusinvestointeja, vaan puhun siitä, millainen meidän unelmiemme Suomi ja maailma on vuosikymmenten päästä.

Tällä hetkellä politiikka ja päätöksenteko toimii monessa suhteessa vaalikausittaisin syklein vaikka katseen tulisi osoittaa paljon pidemmälle. Samaan aikaan näemme nuorten tulevaisuususkon heikentyneen, josta on vaikea yllättyä tilanteessa, jossa julkinen keskustelu keskittyy lähinnä vahvistamaan epävarmuuden ilmapiiriä. Ristiriidan ratkaisemiseksi tarvitaan toimia ja erityisesti Demarinuoria, sillä minusta juuri me olemme liike, joka voi osoittaa suuntaa ja valaa uskoa parempaan huomiseen myös pimeämpinä hetkinä.

Laaja-alaisen tulevaisuusvision lisäksi on tärkeää, että tartumme nykyistä rohkeammin myös sellaisiin asioihin, joihin muut eivät ole vielä tarttuneet. Kaipaamme toisinaan myös pientä sisäistä ravistelua, sillä on keskusteltava myös aiheista, joihin emme perinteisesti kovalla tarmolla ole tarttuneet.

Kuluneen vuoden aikana on puhuttu paljon esimerkiksi ruokavalion, lentomatkailun ja teollisuuden vaikutuksista ilmastoon. Kiihtyvään tahtiin digitalisoituva maailma ei kuitenkaan hiisku tieto- ja viestintäteknologian päästöistä. Osin tämä lienee ymmärrettävää, onhan tietoliikenteen sähkön kulutus suuri ja monimutkainen kokonaisuus, jolle selkeää mittaristoa ei ainakaan toistaiseksi ole kyetty luomaan.

On silti kestämätöntä, että digihiilijalanjälki loistaa täysin poissaolollaan ilmastokeskusteluissa.

Demarinuorten on otettava johtajuus tulevaisuuden muutoksista, sillä emme voi tyytyä ratkomaan vain muiden esiin nostamia kipukohtia. Haluan nähdä, että Demarinuoret piirtävät kuvaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta vuoteen 2035 ja aina siitä eteenpäin. Kuvaa sellaisesta yhteiskunnasta, jonka luomiseksi tarjoamme konkretiaa ja aitoja tekoja – emme pelkkää sanahelinää.

Haluan puheenjohtajaehdokkaana kertoa asioista, joita pidän tärkeinä tulevaisuuden Demarinuorten kannalta. Olen kiteyttänyt nämä askelmerkeiksi, joita tulen kevään aikana avaamaan enemmän. Tulevaisuusvision lisäksi niitä ovat:

1) Ilmastonmuutos ei ole vain elinkeino- ja energiapoliittisia päätöksiä ja siksi siihen on suhtauduttava tarkastellen toimia sekä Suomen että globaalisti koko maapallon tasolla. Ei riitä, että pysymme muutoksen perässä, sillä edelläkävijyys vaatii proaktiivisia askelia pidemmälle. Sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän on kiteydyttävä aidoiksi toimiksi, kuten sektorirajat ylittäväksi vuoropuheluksi tai työelämän muutosten ennakoinniksi ja niiden vaatimaksi reagoinniksi.

2) Hyvinvointi, niin psyykkinen kuin fyysinenkin, on yksi Suomen keskeisimmistä menestystekijöistä. Perusta hyvinvoivalle elämälle luodaan jo lapsuudessa, mutta sen ylläpitäminen vaatii jatkuvia toimia ja siksi hyvinvointia tukevien palveluiden on katettava ihmisen koko elämänpolku. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mielenterveyteen, joka jää edelleen fyysisen terveyden edistämisen varjoon. Panostetaan palveluiden saavutettavuuteen uudistamalla palveluverkkoa, lisätään ennaltaehkäiseviä palveluita, satsataan mielenterveyspalveluihin ja toimitaan työhyvinvoinnin edistämiseksi.

3) Järjestöllinen toiminta on perusta vahvalle vaikuttamiselle ja pidän siksi tärkeänä myös puheenjohtajan osallistumista järjestön kehittämiseen. Demarinuorten elivoiman kannalta on muistettava, että se mikä toimi ennen, ei ehkä palvele enää tässä päivässä. Aina uudistaminen ei tunnu helpolta, sillä se vaatii jatkuvasti rohkeutta tarkastella toimintatapoja ja -rakenteita kriittisestikin. Ennen kaikkea se edellyttää kuitenkin vahvaa vuorovaikutteisuutta ja tehokasta viestintää – välttämättömiä osallisuuden tukipilareita.

Avaan askelmerkkejä kuluvan kevään aikana laajemmin ja toivon lämpimästi, että ne toimivat avauksina avoimelle keskustelulle. Parhaat lopputulokset saavutetaan yhdessä.