Julkaistu Aamupostissa 18.3.2023
Osaavan työvoiman puute on noussut keskeiseksi kasvun esteeksi Suomessa. Moni tuntuu esittävän ratkaisuksi korkeasti koulutettujen määrän nostamista. Tavoite on tärkeä, mutta akateemisten tutkintojen ylikorostumisen hinnasta tulee pitkässä juoksussa kallis.
Kun Keskuskauppakamari kysyi syksyllä 2022 yritysten näkemyksiä osaavan työvoiman saatavuuteen liittyen, nousi suurimmaksi vajeeksi ammattiosaajien puute. Lähes 1800 yrityksen joukosta useampi kuin joka toinen mainitsi henkilöstöpulan vaikuttavan myös yrityksen kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tuloksen valossa on hurjaa, kuinka vähän toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen roolista yhteiskunnassa silti puhutaan. Ne todella ovat avainasemassa työllisyyden edistämisen ja suomalaisten osaamistason nostamisen kannalta.
Ilman sairaanhoitajia, restonomeja, sähköasentajia, kokkeja, laitoshuoltajia ja kymmenien muiden ammattien osaajia ei ole palveluita, tuotantoa tai elinvoimaa vahvistavia yrityksiä. Korkea osaamis-ja koulutustaso on paras tae kansalaisten hyvinvoinnille. Samalla ne ovat Suomen menestymisen avaintekijöitä.
Maailman osaavin kansa ei synnyt yksin työperäisellä maahanmuutolla tai nuorten koulutustasoa nostamalla, vaan myös työikäisten osaamistasoon on panostettava. Tässä jatkuva oppiminen ja aikuiskoulutus ovat keskeisessä roolissa. Nykyiseen järjestelmään liittyy paljon byrokratiaa ja pullonkauloja, jotka meidän täytyy ratkaista.
Vaalien alla on tärkeää katsoa, ymmärtävätkö puolueet koulutuspolitiikan kokonaisuuden laajuuden ja vaalivatko ne samalla myös sivistyksen itseisarvoa. Äänestäjät ovat tässä paljon vartijoina.
Poliitikkojen lisäksi kannattaa seurata tarkasti myös ministeriöiden puheita. Karvasta kyytiä on maalannut esimerkiksi valtiovarainministeriö, jonka esitykset ammatillisen koulutuksen muuttamisesta kaksivuotiseksi ja korkeakoulujen lukukausimaksujen käyttöönotosta, olisivat viimeinen naula tämän maan kasvun ja kehityksen arkkuun. Sipilän hallituskaudella historiallisen suurista koulutusleikkauksista saatiin esimakua, eikä jälki näyttänyt kovin hyvältä.
Näin pienellä kansalla ei ole varaa tehdä leikkiä koulutuksella upporikasta ja rutiköyhää. Me tarvitsemme kaiken mahdollisen potentiaalin käyttöön.