Kiitos puheenjohtaja, arvoisa puoluevaltuusto,
haluan aloittaa puheeni sanomalla kiitos. Se on sana, jonka unohdamme liian usein. Tällä hallituskaudella on saatu paljon hyvää aikaan, usein sitä ehkä itse ymmärtämättäkään.
Puolueen puheenjohtaja, pääministeri Sannan johdolla Suomea on ohjattu läpi kriisien, huolehtien niidenkin keskellä siitä, että täytämme yhä mahdollisimman hyvin lupaukset, jotka ennen vaaleja annoimme. Iso kiitos tästä koko nuorisoliiton puolesta.
Hyvät ystävät,
Valtionvelan kauhistelu on palannut taas voimalla julkiseen keskusteluun. On selvää, että vaaleja kohti mentäessä linjaamme tullaan penäämään yhä enemmän.
Oikeisto lietsoo huutamaan kilpaa siitä, kuka leikkaa eniten. Sen he osaavat. Edellinen hallituskausi osoitti, miten koko maan tulevaisuutta voi halutessaan murentaa massiivisilla leikkauksilla. Vaikka he nyt kurmuuttavat meitä omista epäonnistumisistaan, jättäisivät he kasvun siemenet jatkossakin istuttamatta.
Meidän linjamme on juuri päinvastainen. Nyt ei ole aika leikata tulevaisuudesta, vaan panostaa siihen. Julkinen talous on otettava vakavasti, mutta ei vastuuttomasti, epäoikeudenmukaisesti.
Myös me Demarinuoret tulemme julkaisemaan vielä tämän kuun aikana näkemyksiämme siihen, kuinka yhtäältä kehittää hyvinvointivaltiota ja turvata sen rahoituksellinen kestävyys.
Hyvät ystävät,
Suomalainen hyvinvointivaltio, jota taloudellisella kestävyydelläkin turvataan, ei syntynyt sattumalta. Se syntyi sopimusyhteiskunnasta.
Talous ei ole siksi lainkaan ainoa asia, johon meitä oikeiston vastavoimaksi tarvitaan. Jo Sipilän hallituksen kausi oli työtä tekeville ja työttömille poikkeuksellisen raskas. Jos me emme aina tästä päivästä vaaleihin saakka toimi siten, miten työväenliikkeen pitäisi toimia, odottaa edessä paikallinen sopiminen, ay-liikkeen alasajaminen, keskitetyn järjestelmän ja yleissitovuuden purkaminen.
Meillä on pirullinen työmarkkinarikollisuus kitkemättä, alipalkkaus kriminalisoimatta, ammattiliittojen itsenäinen kanneoikeus myöntämättä, samapalkkaisuus edistämättä.
Lisäksi on yksi erityinen asia, jossa haluan vedota puolueeseemme: otetaan tahtomattaan osa-aikatyötä tekevien oikeudet osaksi agendaamme.
Aivan liian moni joutuu vuodesta toiseen kituuttamaan työssä, jonka tuntimäärä on niin pieni, että palkalla ei selviä tavallisesta arjesta. Tällöin on turvattava yhteiskunnan tukiverkkoihin, sosiaaliturvaan.
Yhä silloinkaan työnantajan ei tarvitse perustella osa-aikaisuutta. Minusta se ei ole oikein. Ei ole oikein, että sosiaaliturvajärjestelmän on pelastettava yhä useampi palkansaaja köyhyydeltä vain siksi, että työtä tekemällä ei tule toimeen vaikka kuinka yrittäisi. Sen vuoksi toivon, että SDP työskentelee hartiavoimin sen eteen, että vastentahtoinen osa-aikatyö kitketään ja lisätyön tarjoamisen järjestystä selkeytetään.
Arvoisa puoluevaltuusto,
Tällä hallituskaudella on saatu aikaan paljon hyvää, mutta vähintään yhtä paljon on vielä tekemättä. Siihen työhön meitä kaikkia yhä tarvitaan – ja siihen työhön haluan jokaista meistä rohkaista.
Kiitos paljon, oikein mukavaa kokousta!